keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Tunnistatko rodut? / Vastaukset


Suomenhevostamma Hessin Näyttelijä
C-sektion Welsh-tamma Arvalon Golden Scarlett
Welsh Part Bred-tamma Pin Rock's Esmeralda
Welsh Cob-ruuna S.W. Red Charm
Shirenhevosruuna "Vili"
Haflinger-ruuna "Maksi"
FWB-ruuna Gallops Jamiro
Norjan vuonohevosruuna "Nisse"
Gotlannin Russ-poni Ai.Ka. Edenella
Irlannin cob-tamma "Lena"

Projekti nimeltä Loituma

Viime alkusyksystä pääsin mukaan suomenhevosprojektiin nimeltä Loituma. Loituma oli tuolloin 3-vuotias, vielä ori ja vasta nipin napin sisäänratsastettu. Heti ensimmäisellä ratsastuskerralla sain kuitenkin todella hyvän fiiliksen hevosesta, sillä se toimi näppärästi kaikissa askellajeissa, vaikka aiemmin oli selästä käsin laukattu ainoastaan kerran. :)

Tuon kokeilun jälkeen Loituma ruunattiin ja siitä johtuneen toipilasajan pitkittymisen johdosta reenit pääsivät jatkumaan vasta talvella. Talven aikana reenailtiin säännöllisen epäsäännöllisesti ajatuksena osallistua keväällä laatuarvostelukarsintaan. Loituma kehittyi varsin mukavasti, vaikkei sitä haluttakaan vielä sen kummemmin rasittaa ratsuna, sillä sen käydessä osallistumassa suomenhevosten kasvuhäiriötutkimukseen Viikissä, todettiin kasvurajojen olevan vielä auki ja kasvun selkeästi kesken. Kevyttä työskentelyä pyrittiin kuitenkin jatkamaan läpi talven ja maneesillakin käytiin harjoittelemassa ratsuilua kentän ollessa pahimmassa jäässä.

Loituma tuntui siltä, että sen käynti ja laukka olivat ihan super, mutta ravissa se ei oikein meinannut saada jalkojaan ojennukseen. Tehtiin paljon siirtymisiä, harjoiteltiin pidätteitä ja opeteltiin kantamaan kroppaa itse. Laukassa sai useimmiten parhaat fiilikset, sillä Loitumalle on jokseenkin luontaista tulla kokoon laukassa sen sijaan, että se levähtäisi vaikkapa raviin tiukan paikan tullen.

Puolitoista viikkoa ennen laatuarvostelua käytiin rataharjoituksissa tsekkailemassa, miten Loituma suhtautuu moiseen koitokseen. Radaksi oli valittu mahdollisimman helppo tutustumisluokan kouluohjelma. Loituma oli tilanteesta hieman ihmeissään, mutta toimi kuitenkin mallikkaasti ja suoritti vaaditut tehtävät varsin siivosti. Tuomarin kommenteissa oli mainittu "Iloinen hevonen", mikä lämmitti koko tiimin mieltä.





Eilen koitti sitten h-hetki ja laatuarvostelukarsinta Ypäjällä. Irtohypytykseen Loituma oli valmisteltu huolella ja siinä sen odotettiinkin toimivan varsin mukavasti. Askellajikoe oli siis mun heiniäni. Mä olin vaan viikonloppuna kipeyttänyt selkäni aika ikävästi, jonka takia lauantain viimeistelytreenit jäivät aika eksoottisiksi ja vieläkin oli vähän kysymysmerkillä, että kestääkö selkä. Onneksi hierojani oli pelastanut mut teippaamalla selän maanantaina ja selkä tuntui huomattavasti paremmalta sen jälkeen.

Irtohypytyksessä Loitumalla piisasi intoa melkein jopa vähän liikaakin. :) Se toimi esteillä hyvin, mutta olisi saanut malttaa hieman paremmin, jotta olisi ehtinyt käyttää selkäänsä paremmin hypyissä. Se sai kuitenkin hyvää palautetta hypyistään ja kapasiteetistaan. Tiimi oli tässä vaiheessa varsin tyytyväinen hevoseen ja sen suorittamiseen. Hyvillä mielin suunnattiin askellajikokeeseen.



Askellajikokeessa Loituma tuntui erittäin hyvältä. Vaikka aluksi katsomo ja etenkin siellä liikkuvat ihmiset jännittivätkin pientä hevosta, se pikku hiljaa rentoutui ja tuli mukavasti kuulolle. Ravi Loitumalla on edelleen heikoin askellaji, mutta siinäkin se jaksaa jo esittää ihan kivoja pätkiä aika ajoin. Jonkin sortin venytystäkin saatiin jo aikaiseksi. :) Laukassa Loituma oli taas parhaimmillaan, vaikka lopuksi alkoikin väsähtää ja sitä sai ihan jo pyytää eteenpäin. Käynti on laadukasta, mutta tällä kertaa Loituma jäi vielä vähän liiaksi kuikuilemaan maisemia eikä malttanut venyttää kaulaansa alas juurikaan. Pisteet sekä sanalliset arviot olivat kuitenkin tästäkin osakokeesta varsin hyvät ja kokonaistulos erittäin positiivinen.





Loituma oli lopputuloksissa 6/20 ja ensimmäinen ei-sijoittunut. :) Olimme ihan supertyytyväisiä, sillä emme osanneet odottaa näinkään hyvää sijoitusta kovassa porukassa. Tavoitteememe oli olla jossakin siinä puolivälin hujakoilla, joten tavoitteeseen päästiin ja ylitettiinkin se!


Viimeinen kuva kertoo päivän fiilikset hyvin! Suurkiitos Loituman omistajille saamastani luottamuksesta sen valmistelemiseen ja esittämiseen sekä suurkiitos koko tiimille ihanasta kevätpäivästä Ypäjällä. :)

Projekti jatkuu tämän koitoksen jälkeenkin ja Loituma tulee esiintymään blogissa myös jatkossa!

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ypäjä 17.4.2015

Ypäjällä oli taas reilu viikko sitten mukavat kevätkisat tarjolla. Alunperin oli ajatus ottaa sinne mukaan omiakin hevosia, mutta Eemelin satulaongelmat kariuttivat kyllä moiset ajatukset kokonaan. Lisäksi luokkavalinnat olisivat olleet myös hieman haastavia. Omat hevoset jäivät siis kotiin ja mukaan lähti ainoastaan Pin Rock's Esmeralda.

Esmeralda on myöskin kevään aikana kärsinyt hieman satulaongelmista. Sen satulaa on yritetty muokata useampaan otteeseen sille sopivaksi, mutta vasta nyt se näyttää vihdoin siltä, miltä pitäisikin. Onneksi edes nyt. Sekä Savijärven kisassa että nyt Ypäjällä oltiin liikenteessä varasatulalla ja se taas ei ole ratsastajalle alkuunkaan niin mukava kuin Esmeraldan oma satula, joten hieman totuttelemista siihen oli taas... Onneksi kyseinen satula on ollut mulla itselläni käytössä Eemelillä ja Pondella, joten ihan vieras se ei mulle sentään ollut. :)

Olin harjoitellut ohjelmaa pari kertaa kotona reenaillessani Esmeraldalla, mutta tämä He A:4 on silti minulle varsin vieras ohjelma. Kun ratsastaa ohjelmat useita kertoja eri hevosilla läpi, oppii tuntemaan ohjelmat kuin omat taskunsa ja tietää, mitä missäkin kohdassa kannattaa tehdä ja miten valmistella mikäkin tehtävä, mutta kun on itselle uudehko ohjelma kyseessä, on aluksi aivan hukassa. Lisäksi joutuu käyttämään hieman turhan paljon energiaa siihen, että muistaa, mihin on milloinkin menossa.

Ypäjälle päästiin hyvissä ajoin ja verryttelin aika pitkään ja huolella, sillä rata on kuitenkin helpoksi aaksi kohtuullisen haastava. Verryttelyssä Esmeralda oli varsin jännittyneen oloinen, mutta toimi kuitenkin ihan kivasti. Vetristelin sitä taivutuksiin ja vähän myös lisäyksiin ja kokoamisiin. Verryttelyssä Esmeraldan kanssa tehdään myös aina paljon vastalaukkaa, jotta se suoristuisi mahdollisimman hyvin. Ihan letkeäksi ja pehmeäksi en kuitenkaan Esmeraldaa tällä kertaa saanut vaan pieni jännitys oli kropassa koko ajan havaittavissa.





Radalla saatiin monia asioita onnistumaan ihan hyvin, mutta moni asia meni niin, että parantamisen varaa jäi huimasti. Siirtymiset eivät tällä kertaa ottaneet oikein onnistuakseen vaan poni pääsi jännittymään ja siten muoto heilumaan siirtymisissä. Ravilisäykset olivat ihan ok ja meille aina vaikeat avot saatiin esitettyä yllättävän korrektisti. Laukassakin oli ihan hyviä pätkiä, mutta ei kuitenkaan ihan niin hyviä kuin olisi voinut olla. ;) Ihan hyvä rata siis oli, muttei kuitenkaan vielä esitetty alkuunkaan parastamme. Tuloksena 62,5% ja sijoitus 13/38.

Sisään radalle
Avotaivutus oikealle
Keskiravia
Keskilaukkaa
Lopputervehdys
Kisoista jäi hyvä mieli ja hirveä vimma päästä parantamaan tulosta taas tästä. :) Kiitokset jälleen tiimille, seuraavaa retkeä odotellessa!

Laukanvaihto Samin tyyliin!

Olin viikko sitten treenailemassa Samin kanssa ja mukanani oli myös herra hovikuvaaja, joka napsi ison kasan kuvia meistä ja meidän treeneistä. Tein lopuksi jälleen laukanvaihtotyöskentelyä ja vaihdot oikeasta vasempaan laukkaan olivat aika lennokkaita. Olin useasti kysellyt, että mitä niissä vaihdoissa oikein tapahtuu, kun en meinaa oikein pysyä penkissä koko vaihdon ajan. Kuitenkin laukka vaihtuu tämän epämääräisen tapahtuman aikana. Hovikuvaajahan sitten ystävällisesti todensi minulle tapahtuman ja nyt mäkin olen taas enemmän kärryillä, että mitä siellä mun takapuoleni alla mahtaakaan aina tapahtua. :)






Että näin meillä. :)

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Tunnistatko rodut?

Tässäpä lukijoille pähkinä purtavaksi. :)

1. 

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.
Copyright Heidi Pätsi
9.
Copyright Sallis Lindqvist
10.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Hevoset-messuilla

Saimme Eemelin kanssa reilu viikko sitten kutsun Tampereella järjestettäville Hevoset-messuille esiintymään rotuesittelyyn. Esittelystä puuttui Welsh Cob ja Welsh-poni ja cob-yhdistys halusi sinne vielä mieluusti ratsastetun cobin, joten ottivat yhteyttä minuun. Minähän tietenkin lupasin messuille lähteä, sillä tiesin sen olevan ihan superarvokas kokemus mulle ja Eemelille.

Tänään oli siis vuorossa reissu Tampereelle esiintymään. Mua jännitti ihan tolkuttomasti, sillä Eemelin kanssa ei ole koskaan missään suuren yleisön edessä oltu ja sillä on nyt ollut vielä vaikeuksia satuloiden kanssa, joten ratsastukset ovat jääneet aika vähäisiksi.

Aamun kruunasi vielä trailerin renkaan irtoaminen moottoritiellä juuri sen jälkeen kun oli käyty renkaiden ilmanpaineet tarkistamassa huoltoasemalla ja todettu, että kaikki renkaat oli hyvin kiinni. Onneksi onnettomuudessa oli paljon onnea ja päästiin jatkamaan matkaa hyvinkin pian.

Pääsimme kuin pääsimmekin perille Tampereelle ja kun kävimme katsomassa esiintymisareenaa, puski pahempi jännitys kuin aikoihin. Kädet tärisi ja melkein jopa ahdisti. Viimeksi olen kokenut moista jännitystä ennen Vihdin kansallisia kilpailuita joitain vuosia sitten kun olimme starttaamassa ensimmäistä oikeaa vaativan starttiamme Tokajin kanssa. :) En ollut koskaan aiemmin vieraillut Tampereen messuilla, joten en ollut tietoinen, että katsomo on joka puolella ja katsomossa on todella paljon ihmisiä. ;)

Verryttely oli ulkona ja jotenkin sekin vähän hirvitti ensi näkemällä. Kun poni saatiin ulos trailerista, kaikki hirvitys kuitenkin pikku hiljaa poistui, sillä poni oli mitä rauhallisin ja suhtautui tilanteeseen erittäin positiivisesti. Eemeli oli aivan kuin olisi kotiinsa tullut. Fiksu poni!!! Verryttelyssä poni toimi mukavasti ja hyvillä mielin suunnattiin areenalle.



Kuvat kertokoot enemmän kuin tuhat sanaa itse areenalla hengailusta:








Hieno kokemus kerrassaan ja kiitokset kaikille, jotka teitte siitä mahdollisen. :) Näkikös kukaan lukijoista meitä messuilemassa?