lauantai 24. syyskuuta 2011

Paluu arkeen

Auvoisa elo voittajana alkaa olla ohitse ja arkeen on palattu rytinällä. Nooh, niinhän se usein tuppaa menemään hevosihmisen elämässä. Murde oli kengitetty reilu viikko sitten ja koska edellisen kengän irtoamisen jäljiltä toisessa etukaviossa oli vähän röpelöä, lyhennettiin kumpaakin vähän normaalia enemmän. Vielä tämän jälkeen Murde liikkui iloisesti ja jopa erittäin hyvin, mutta sitten viikon aikana vasemman etujalan kenkä irtosi pariin otteeseen ja loppupeleissä tuloksena oli, että Murde arkoi etusiaan. Nooh, palattiin sitten pienempään kenkään ja toivotaan, että se pysyisi paremmin jalassa ja sitä myötä kavio saisi kasvaa ja arkominen loppuisi. Onneksi ei kuitenkaan näyttäisi olevan mistään muusta sen kummemmasta kysymys. Vanhat tutut herkät anturat vaan kummittelee. Murde oli tätä ennen liikkunut pari kertaa vuokraajansa Annin kanssa niin hienosti, että jouduin ihan itsekin suu auki ihmettelemään, että onko kyseessä todella minun hevoseni. :) Se on aina ajoittain aika kiva fiilis... Murde alkaa siis ehkä kasvunsa puolesta vihdoin olemaan jo suhteellisen lähellä täyskasvuisuutta, tai niin mä ainakin toivon pikku hiljaa. Tämä viikko on siis oltu hyvin rauhallisella ja varovaisella fiiliksellä ja huomenna menen ihmettelemään, että jokohan poni alkaisi vihdoin kävelemään taas normaalisti. Jottei kuitenkaan ihan ongelmatonta ole, niin Lihikseltä vuorostaan puuttuu kenkä jalasta...

Lihis ohjasajettiin keskiviikkona harjoitusradalla ja sillä tuntui olevan homma hyvin hallussa ja muistissa, vaikka ohjasajot ovatkin olleet muutaman viikon tauolla. Se oli varsin toimiva ja reagoi kivasti niin eteenpäin kuin taaksekinpäin. Se on vaan niin kovin taitava pieni poni. :) Olen nyt yrittänyt miettiä, että miten sen kanssa edetään ja tähdätäänkö kohti kevään oripäiviä vaiko eikö. Vermossa Zorro sai siis hyvät arviot sekä alkuperämaan tuomarilta Wendy Burtsilta sekä Hippoksen kehästäkin. Nyt kuitenkin laatuarvostelussa rakennearvostelun pisteet olivat erittäin nihkeät ja arviot kokonaisuudesta huonot. Siellä taasen toisaalta esiin tuli Zorron upeat hyppylahjat, joissa voisi olla jotain, mitä jalostaa eteenpäinkin. Lisäksi ori on luonteeltaan erittäin miellyttävä. 3-vuotiaiden ponien tulee hypätä irtohypytyksessä 110cm maksimissaan ja sen Zorro on jo esittänytkin harjoituksissa, joten se tuskin tulee olemaan ongelma. Täytynee yrittää keksiä joku hyvä tapa saada vielä joku kolmas arvio ponista joltain asialta ymmärtävältä taholta. Kunhan vain keksisi, että mikä se asiasta ymmärtävä taho voisi olla... Kunnes toisin päätän, toimin kuitenkin Zorron kanssa siinä ajatuksessa, että se olisi keväällä menossa oripäiville esiintymään.

Sami on saanut huilia tämän viikon vapaiden ja letkeiden ajeluiden parissa. Ensi viikolla onkin sitten tiistaina ja keskiviikkona taas Nipsun valmennukset ja sunnuntaina kauden viimeiset aluekilpailut Järvenpäässä. Starttaamme siellä He B:3. Se on hauska päätös kaudelle, sillä ensimmäinen kansallinen startti toukokuussa oli samainen rata ja nyt sitten voi vähän verrata, että mihin niistä silloisista tunnelmista on päästy. Sitten seuraavana tavoitteena saattaakin olla TKR:n seuramestaruus, jossa ratana on He A:10. Siinä sitä onkin tavoitetta pienelle ponille kerrassaan.

Suvi on myöskin ollut pari kertaa viikossa työn alla. Sen kanssa on menty vähän ravia ja laukkaa, mutta pääasiassa edelleen vaan kävelty. Se menee Kangasalalle kontrollikäynnille 3.10. ja siellä toivottavasti selviää, onko parantuminen edennyt ja joko Suvi olisi niin hyvässä kunnossa, että voitaisi vähitellen aloittaa treenit kohti ensi kautta. Suvi on nyt ainakin ollut varsin pirteä ja sillä on ollut menohaluja vaikka muille jakaa. Tämä ollee hyvä merkki, sillä huonoimmassa vaiheessahan sillä ei juuri ollut menohaluja. Peukut on nyt siis pystyssä, että tämä lahjakas hevonen olisi nyt vihdoin toennut toukokuisesta tärskystään ja olisi valmis palaamaan työnteon maailmaan.

Suvin tallikaveri Aku on ollut mulla säännöllisen epäsäännöllisesti työn alla jo viime alkukeväästä. Aluksi menin sillä vaan ajoittain, maksimissaan kerran viikosssa, mutta nyt olen sitäkin pitänyt työn alla 2 kertaa vikossa ja se on vihdoin lähtenyt edistymään todella kivasti. Aku on valtava musta FWB-ruuna, iältään muistaakseni 8. Se ei ole ihan helppo kaveri, mutta nyt vihdoin ja viimein alamme löytää vähitellen yhteistä säveltä. On kyllä välillä kiva huomata, että saa aika monia aivan erityyppisiä hevosia kulkemaan aika kivasti ja saa niitä etenemään ja pystyy myös ratkomaan niiden mahdollisia ongelmia. Akun tyyppistä ratsua mulla ei aiemmin juuri ole ollutkaan, mutta niin sekin vaan tuntuu vihdoin rupeavan ymmärtämään mua, vaikkei ihan se sopusuhtaisin pari ollakaan.

Ensi viikko onkin taasen jännittävä viikko, kun kaksi oppilastani suuntaavat seurakilpailuihin ja lisäksi itse kilpailen sekä samaisisssa seurakilpailuissa Tokajilla että Samin kanssa aluekilpailuissa. Olen taas pitkästä aikaa opettanut viime aikoina enemmän ja huomannut kuinka paljon pidän siitä, että on mukavia oppilaita ja että oppilaat edistyvät... Se on todella antoisaa.

Mutta ei kai tässä sen ihmeempiä. Laitetaan nyt vielä viihteeksi linkki videoon viime viikonlopun tähtisuorituksesta: http://www.youtube.com/watch?v=s1YW0r1RzxM
(paitsi etten saanut sitä näkymään linkkinä, eli kopipeistiä vaan käyttämään)

tiistai 20. syyskuuta 2011

Laatuponikilpailu 2011

Viime viikonloppu koitti vihdoin ja viimein pitkän odottelun jälkeen. Laatuponikilpailua edeltänyt viikko oli sisältänyt valmistelua tapahtumaan. Samia ratsastin muutaman kerran kohtuullisen kevyesti ja suunnittelimme sotasuunnitelman sunnuntaita varten Leenan kanssa. Päätimme, että lähdemme riskillä esittämään kaiken, mitä Samista on vaan mahdollista siellä radalla saada irti. Kotiharjoituksissa panostin laukkalisäysten harjoitteluun sekä pehmeään ratsastettavuuteen. Kaiken piti olla mahdollisimman helpon oloista sunnuntaina. Zorro teki alkuviikosta vähän hommia, tutustui ravuriin ja kävi vähän pyörimässä ympyrällä. Keskiviikkona oli myös viimeinen irtohypytystreeni läheisellä maneesilla, jossa se kyllä näytti meille keskaria mennen tullen. Jätettiin harjoitus pieneksi ja helpoksi ja toivottiin, että Lihiksellä olisi vaan hyvä mieli ja into hypätä lauantaina.

Lauantaiaamuna otettiin suunta Ruovedelle Zorro kyydissä. Zorro matkusti kuin vanha tekijä, vaikkei näin pitkää matkaa ole aiemmin kopissa tainnut kulkeakaan. Paikan päällä oltiin hyvissä ajoin ja Zorro sai huilia vielä hetken ennen suoritusta. Tähdättiin ensimmäisenä maneesiin irtohypytykseen. Minä vein itse kujaan, Leena oli piiskamiehenä ja Pekka otti ponin kiinni. Zorro vaikutti innokkaalta heti alkuunsa, mistä mulle tuli hyvä ja rento fiilis. Pari ensimmäistä estevetoa oli vähän löysää ja laakaa menoa, mutta Zorro paransi vähitellen joka kerta! Pari viimeistä kertaa esteen ollessa maksimikorkeudessa saatiin ihan nappihypyt aikaiseksi ja Zorro pääsikin estetuomarin suureen suosioon.

Hyppytekniikka: Avaa erittäin hyvin takaa, nopeat etujalat, säkä saisi nousta enemmän hyppyyn, ponnistus on kevyt ja terävä, hypyt tasalaatuisia. Pisteet 8.5

Kapasiteetti: Esitti tänään hyvää kapasiteettia, vaikuttaa kyvykkäältä. Pisteet 9

Yleisvaikutelma: Urheilullinen poni, jolle hyppääminen oli kovin vaivatonta. Pisteet 9

Askellajit arvosteltiin irtohypytyksen lomassa. Se oli sinänsä sääli, sillä halusin pitää Zorron vireänä hyppyjen välissä enkä siten pyytänyt siltä rauhallista hyvää käyntiä, jota olisin saattanut siitä saada irti, jossei olisi ollut tarkoituksena viedä sitä kujaan. Itselleni oli kuitenkin tärkeintä, että se on innokkaana menossa kujaan. Ravin esitin itse enkä todellakaan kykene esittämään sitä niin kuin pitäisi. Joudun keskittymään omaan juoksemiseeni liikaa enkä siten pysty keskittymään siihen, että saisin hevosesta riittävästi irti.

Käynti: Säännöllistä ja puhdasta, mutta hieman kiireistä. Saisi olla matkaavoittavampaa. Pisteet 6.5

Ravi: Säännöllinen, saisi olla sujuvampaa ja enemmän työntöä. Pisteet 6.5

Laukka: Tasapainoinen, saisi olla vähän enemmän työntöä. Pisteet 7

Yleisvaikutelma: Yhteistyöhaluinen, etenee mielellään. Nöyrän tuntuinen. Pisteet 7.5

Rakenne arvosteltiin viimeisenä ja siinä vaiheessa oli jo onneksi niin tyytyväinen ponin suorituksiin, ettei enää edes harmittanut, että koko homma meni vähän sinnepäin. Esitin ponin jälleen itse eikä se vaan ole mun juttuni. Jouduimme seisomaan poispäin kaikista poneista ja Zorro ei siitä syystä malttanut seistä hetkeäkään paikallaan. Se steppasi ja teputti ja venkoili. Käynti ja ravi sentään sujuivat kuuliaisesti, mutta en todellakaan saanut ponista irti sen parasta osaamista. Tuomarit saivat muutoinkin minut hämmentymään ihmeellisillä kysymyksillä ponin kengistä jne. Rakennepisteet laskivat siis viidellä (!!!!!!!) pisteellä kuukauden takaisesta Vermon arvostelusta. Tällä kertaa siis 7-7-6-6-6 ja yhteensä 32 pistettä. Noooooh, Vermon pisteillähän poni olisi voittanut koko homman ja ollut Junior Champion eli ehkä se olisi ollut vähän liikaa... :)

Zorro hoiti siis homman hienosti ja teki kaiken mitä siltä päivän aikana pyydettiin ja ehkä vähän enemmänkin. Sijoitus oli 3. 2-vuotiaissa ja sillä oli selkeästi päivän parhaat estepisteet. Ei päässyt kukaan oikein lähellekään... Onnellisena lähdimme ajelemaan kohti kotia. Meillä on ihan maailman paras ponitiimi ja parhaat ponit. Ei muuta kuin innolla odotellen seuraavaa päivää...




Sunnuntaina lähtö oli vielä vähän lauantaita aiemmin ja tällä kertaa pakattiin kyytiin Sam the Pony eli S.W. Summer's Dream Prince. Matkalta mukaan otettiin myös Dauso, joka kasvattajan edustajana oli velvoitettu esittämään Sami rakenneosiossa. Melkein suoraan kopista Sami joutuikin sitten rakennetuomarien silmien eteen. Sami esiintyi hienosti ja sai pisteet 8-8-7-7-7 ja 37 pistettä. Sille jo entuudestaan tutut pisteet. :) Näillä jouduttiin lähtemään haastajana sitten askellajikokeeseen.




Verryttelin Samia muutamia kierroksia ulkokentällä niin, että se oli kuulolla, ryhdissä ja sopivasti menossa. Se tuntui verkassa erittäin hyvältä ja tiesin, että kaikki on mahdollista radalla...




Radalle sitten mentiinkin ja varmistelin vielä aitojen sisäpuolella, että homma on hallussa, lisäykset kunnossa ja siirtymiset pehmeitä ja nopeita. Näin oli. Radalle sisään ja nautiskelin joka askeleesta. Tai en ehkä ihan jokaisesta, mutta aika monesta kuitenkin. Riskillä mentiin ja siten tuli pari pientä rikkoa, mutta nepä eivät menoa haitanneet. Kauden päätavoite oli purkissa ja olimme kaikki hengissä. Tuomarit hymyilivät Hangon keksinä kun ratsastin lopputervehdykseen. Niin taisin minäkin tehdä. :D Sami sai käynnistä 7, ravista ja laukasta 8,5, yleisvaikutelmasta huikeat 9 ja tulevaisuuden näkymistä 8. Ihan mielettömät pisteet!




Odotellessamme viimeisiä pisteitä seisoskelimme keskellä aluetta ja siinä kävi sekä tuomarit että katsojat ihastelemassa Samia ja pohtimassa, että miten jollain ponilla voi vaan olla niin hieno laukka ja miten 5-vuotias voi esittää niin hienot siirtymiset ja miten me voidaan vaan olla niin taitavia. :) Kyllä siinä kelpasi ponin vierellä hymyillä ja vastata kysymyksiin. Tuomaritkin kehuivat toki ponia maasta taivaaseen, mutta myös esittämistäni, mikä toki lämmitti mieltä. Onhan Sami kuitenkin ratsastettuna ihan täysin oma käteni jälki. Olen työskennellyt sen kanssa nyt vuoden päivät enkä turhaan. :) Toki osa sen erinomaisuudesta johtuu sen valjakkoponiudestakin.. Sieltä se peruskunto ja työmoraali on kuitenkin alun perin lähtöisin.

Viimein pisteet saatiin laskettua ja SAMI OLI VOITTAJA! Samista tuli 5-vuotiaiden paras askellajihevonen. Fiilikset olivat ihan käsittämättömät kun suuntasimme tiemme palkintojen jakoon. Siellä sitä sitten seisoskeltiin loimitettavana ja palkittavana. Siellä vasta tuli mieleen, että oli myös kokonaiskilpailu sekä 4- että 5-vuotiaden välillä Askellajichampion-tittelistä enkä siinä vaiheessa millään saanut mieleeni, että mitä 4-vuotiaiden voittaja oli mahtanut saada pisteiksi. Mutta sinnehän sitä jäätiin seisoskelemaan uudelleen vielä palkintojenjakoon ja saatiin vielä uusi rusetti lisää ja suurensuuri pokaali ja vielä kukatkin kaupan päälle ja niin ollen Samin virallinen titteli päivän päätteeksi oli vuoden 2011 Laatuponikilpailun Askellajichampion! Ja palkittiinhan se myös parhaan Welsh-ponin tittelillä. Eli ei ihan huono päivä meidän tiimille. :)






Kotimatkalla lähdettiin jälleen riemukkaissa fiiliksissä ja hymy naamalla!

Mielettömät kiitokset tästä viikonlopusta Leenalle, Samin omistajalle, Pekalle, joka toimi monituisissa rooleissa viikonlopun aikana, Dausolle Samin rakenteen esittämisestä, Siljalle sekä Sandralle hienojen ponien kasvattamisesta, Sarille ratsastusharrastukseni sponsoroinnista sekä Welsh-poniyhdistykselle tilaisuuden järjestämisestä! Te kaikki yhdessä teitte tästä menestyksekkäästä viikonlopusta mahdollista.

Kuvien copyright Pekka Pietikäinen

perjantai 9. syyskuuta 2011

Tokaj

Tässä parit tyylinäytteet Tokajin kanssa:











Kuvien copyright Pekka Pietikäinen

Ja vielä kuvat harjoituskisoista!

Tässä muutama kuva Samista verkassa ja voittoisalla radallaan:















Ja sitten vielä palkintojen jaosta sekä kunniakierrokselta!





JA lopuksi vielä vilkaisu Samin menneisyyteen... Tässä tyylinäyte siitä, miten Sami oli hurmannut silloisen tulevan omistajansa!!!!



Kuvien copyright Pekka Pietikäinen

Lomalla...

Olen ollut varsin huono päivittelijä lomani aikana, kun ei ole juuri ehtinyt kotona olemaan ja siten päivityksiä kirjoittelemaan... Mutta jos nyt sitten pikaisesti viimeisimmät kuulumiset yrittäisi käydä läpi.

Murde on jatkanut hommissa perinteiseen malliin, maastoilemalla, tekemällä duunia kentällä sekä hyppäämällä välillä Annin kanssa. Lisäksi se on myös pari kertaa irtohypännyt, joka taisi tehdä sille hyvää! Murde on ollut ajoittain erittäin hyvä ratsastaa ja jopa harjoitusravia on vihdoin päässyt välillä työstämään, samoin kuin myös siirtymisiä. Kyllä siitä ehkä tosiaan vielä ratsu tulee. Hitaasti, mutta varmasti. :)

Zorro on myös harjoitellut irtohyppäämistä laatuponikilpailua varten ja päräyttikin kerran jo reilun 110cm okserin harjoituksissa. Että kyllä sillä ponnua taitaa riittää. Muutoinkin se näyttää aika kivalta ja liikkuukin aika mukavasti tällä hetkellä. On oikeestaan ihan hyvä fiilis lähteä sen kanssa laatuponikilpailuun, kunhan saisi vielä yhden irtohypytyssession alle ennen reissua. Ja kuljetuspuolikin on vielä vähän avoinna... Mutta eiköhän kaikki ehdi loksahtaa kohdilleen vielä tämän jäljellä olevan reilun viikon aikana.

Murde ja Zorro muuttivat viime viikolla uuteen kotiinsa Järvenpäähän. Paikka on vielä vähän keskeneräinen, mutta siitä kyllä varmasti tulee vielä aika kiva. Siellä riittää vilinää ja vilskettä, sillä paikassa asuu myös ravureita, mutta on kuitenkin oikealla tavalla silti rauhallinen asuinsija poneille. Murden kanssa käytiin korkkaamassa paikalliset maastotkin heti muuton jälkeisenä päivänä paikan pitäjän kanssa ja olipa jännittävä reissu! Murde oli paikoittain vähän ihmeissään, mutta osasin kuin osasinkin pysyä kohtuullisen rauhallisena. Käytiin läheisillä hiekkakuopilla ja teillä ratsastelemassa yli pari tuntia!!! Oli sillan ylitystä ja vedessä kahlailua ja vaikka mitä jänskää, mutta selvittiin hengissä kotiin...

Samin kanssa oli viime kuun puolella taas Nipsun valmennukset, jotka sujuivat paremmin kuin hyvin. Mentiin avot, sulut ja pohkarit sekä ravissa että laukassa ja reenailtiin siirtymisiäkin. Sami toimi kuin ajatus ja oli ihan mieletön fiilis ratsastaa sitä. Nipsultakin taisi irrota joitain kehuja. :) Lainasin myös oppilaani Viivun Tokajia Nipsun tunnille, jotta pääsin silläkin harjoittelemaan vähän temppuja ja hyvää perusratsastusta. Molemmilla hevosilla starttasin myös saman viikon viikonlopun harjoituskilpailuissa Tuomarinkylässä. Viikonloppu oli helteinen ja hevoset väsähtivät, mutta jaksoivat silti suorittaa annetut tehtävät. Sami oli luokassaan paras prosentein 65 ja risat. Rata ei ollut hyvä, mutta Sami onnistui lumoamaan toisen tuomarin, jolta saatiinkin peräti yli 68%. Luokkana oli Helppo B Kenttäkilpailuohjelma poneille 1993, joka on vielä kohtuullisen haastava ohjelma nuorelle ponille... Tiimi oli siis erittäin tyytyväinen tähän suoritukseen.

Tokaj starttasi helpon aan, mutta oli väsynyt ja pohkeen takana ja jäi siten prosentteihin 55 ja risat. En itse myöskään osannut sitä esittää vielä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ehkä vielä jonain päivänä! :) Kivaa oli silti ja hyvä kyllä käydä radalla mahdollisimman usein ja erilaisilla hevosilla...

Muutkin ratsut pikkuhiljaa palailevat töihin, joten kohta ollee kirjoiteltavaa niistäkin. Seuraava tähtäin on kuitenkin Samin ja Zorron kanssa Laatuponikilpailu Ruovedellä reilun viikon päästä... Saa nähdä josko kohta alkaa jo jännittämään!