Samin kanssa oltiin tänään suhailemassa Järvenpäässä ja koko fanijoukko oli taas paikalla meitä kannustamassa! Olipa siis mukavaa, vaikka pikainen reissu olikin kyseessä.
Verryttelin Samia mahdollisimman vähän, koska ilma oli aika lämmin ja Sami kuitenkin käyttää paljon energiaansa ympäristön tutkailemiseen ja tarkkailemiseen. Verryttely sujui alkunihkeydestä huolimatta aika mukavissa merkeissä ja poni tuntui reagoivan kivasti jalkaan ja oli yllättävänkin hyvin avuilla. Radalle ikävä kyllä menetimme parhaan terämme ja Sami pääsi siellä taas vähän raskaaksi edestä. Tässä mulla on vielä paljon opeteltavaa ja tutkiskeltavaa, että miten saan Samin pysymään kevyenä ja nopeana avuille myös sen hieman jännittyessä. Hämeenlinnan jännityksestä ollaan kuitenkin jo päästy iso askel eteenpäin ja hienoisesta alavireydestä huolimatta tulos oli kuitenkin 60,5% ja sijoitus 13/31. Olipa toinen tuomari taasen laittanut mut omassa kirjanpidossaan sijoillekin, mutta toinen taas ei tainnut Samille oikein lämmetä. :) Tätähän tämä on ja tämän takia on kaksi tuomaria.
Hyvä mieli kuitenkin jäi, koska vaikka koko rata tuntui aivan katastrofaaliselta, se ei kuitenkaan ilmeisesti näyttänyt siltä. Olin jopa osannut lukea ponia ilmeisesti oikein, kun huomasin, että paukut alkaa loppumaan, työnsin vaan käden eteen ja annoin sille mahdollisimman paljon tilaa edestä, jotta pääsisi liikkumaan sieltä edelleen eikä voisi vetää itseään aivan linkkuun ja rullalle. Tämän seurauksena muoto oli mukavasti avoimempi kuin mitä joillain aikaisemmilla kerroilla ja vaikka kuvittelin menon olevan kuin hidastetusta filmistä, se ei ulkopuolisen silmään ihan siltä kuitenkaan näyttänyt. :)
Kyllä se Sami vaan on mukava poni. Tästä on taasen hyvä jatkaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti