tiistai 31. toukokuuta 2011

Hiljaiseloa

Sami on ollut välillä taasen valjakkoponihommissaan ja voitti kauden ensimmäisen valjakkokilpailunsa!!!!!!!!!!! Hyvä Sami!!!!!!!!!!!! Nyt se voikin sitten taas siirtyä kouluratsun tehtäviin ja viikonloppuna onkin aluekisat Järvenpäässä, jossa käydään ottamassa uusi kierros helppo bee kolmosta. :) Jospa vähitellen kouluaidat alkaisivat tulla Samille tutuiksi ja sitä ei hirvittäisi niin hirvittävästi radalla vaan päästäisi näkemään sitä Samia, mitä on ajoittain kotikentällä ollut tarjolla. Peukut pystyssä kohti viikonloppua siis!

Suvi kävi tsekkauttamassa itsensä ja onneksi mitään kovinkaan vakavaa ei neitokaisesta löytynyt. Nyt kuntoutellaan esteen sekaan menemisestä tulleita vammoja ja katsotaan milloin päästään takaisin tositoimiin. Hevosen ehdoilla mennään, kuten aina. Innolla odotan, että päästään Suvin kanssa takaisin reeniin ja ennen pitkään tietenkin myös kilpailemaan! Onneksi tulevaisuuden näkymät ovat aivan yhtä hyvät kuin ennen tätä episodiakin, vain taas askeleen tai pari kauempana. Mutta pääasia on, että tamma palaa entiselleen ja toki siitä tulee parempikin kuin ennen! :)

Murde on toiminut yhä vaan paremmin. Olen työskennellyt sen kanssa itse jonkun kerran ja se alkaa vihdoin reagoimaan apuihin aika kivasti ja alkaa löytämään oman tahtinsa ja vähän tasapainoakin. Se on kyllä äärettömän hitaasti kehittyvä hevonen. Vaikka sen kanssa on pikkuhiljaa jo vuoden verran työskenneltykin, se on ehkä juuri nyt samalla tasolla ratsastettavuudeltaan kuin samanikäinen Sami viime loppusyksystä. On kiva kun on samanikäisiä työstettäviä hevosia ja niitä pystyy vertailemaan toisiinsa ja niiden kanssa pystyyy hyödyntämään samoja asioita ja huomioita, vaikka ne olisivatkin hyvin erilaisia. Murde pääsi myös Annin kanssa ensimmäiselle yhteiselle estetunnille ja se sujui varsin mukavissa merkeissä. Tuntui, että tunnista oli tosissaan hyötyä sekä hevoselle että ratsastajalle ja etenkin tietenkin heidän yhteistyölleen. Heillä oli lopuksi pieni ratatehtävä, josta suoriutuivat erittäin mallikkaasti, se näytti ihan esteratsastukselta! :) On kyllä mukava katsella, kuinka hevonen kehittyy ja nuoresta iästään huolimatta pystyy jopa opettamaan ratsastajaansakin.

Zorro on viisas oma itsensä. Se ohjasajettiin viime viikolla kerran ja suoritti pitkät pätkät raviakin. Sitä on jopa hieman videolla, joten ehkä voisin uskaltautua tännekin sitä pätkän virittelemään esille. Zorro on vaan niin taitava, välillä se muistaa hieman kyseenalaistaa, et onks ihan pakko, jos on vähän vaikeeta, mut tekee kyllä sit mielellään, kun vaan vähän rohkaistaan. Se myös hyppäsi taluttajan perässä pari kertaa pienen pystyn yhtenä päivänä ja meni ylitti sen aika hienosti. :) Kyllä siinä vaan asuu pieni esteponi. Sen laukka on ihan mieletön, vauhtia riittää vaikka millä mitoin ja se on laukatessaan erittäin ketterä. Ketteryyttään se harjoittaakin Sarin kukkapenkissä päivästä toiseen... Sen mielestä sen tarhassa oleva kukkapenkki on maailman paras maastoeste, jota on hyvä reenailla joka päivä, joskus jopa useampia kertoja päivässä! Murdekin joutuu aika ajoin mukaan tähän treeniin ihan tahtomattaankin... Ne on kyllä aika mainio parivaljakko!

Jöpön kanssa reenit ovat sujuneet yhtä hyvin kuin aina ennenkin ja Galmaa on kuntouteltu vimmana! Ne ovat kyllä kummatkin niin ihania ja toimivia ratsuja, onneksi Murde on hyvällä mallilla kehittymässä samanlaiseksi otukseksi. :)

Tällä viikolla torstaina taas Murden estetunti ja sunnuntaina sitten kisat Samin kanssa. Muutoin vaan ihan perustyöskentelyä normimalliin...

Ja mikä vielä sokerina pohjalle, JÖPÖN JA PORTTERIINAN VARSA syntyi viikko sitten!!!! Portteriina varsoi erittäin kauniin tammavarsan ja tiimi on onneissaan! Varsa on suomenhevosvarsaksi erityisen kaunis ja viehättävä, ainakin kuvista päätelleen. ITse en ole vielä päässyt Neiti Tähteä katsastamaan, mutta varmasti sekin tapahtuu lähipäivinä. Tästä varsasta tullaan vielä kuulemaan!

lauantai 21. toukokuuta 2011

Kansalliset Hämeenlinnassa ja epäonni jatkuu!

Vesilahden jälkeen suunnattiin nokka kohti Hämeenlinnaa, treenit sujuivat vaihtelevalla menestyksellä ja mietittiin, että mikä Suvi-Hermiinaa mahtaa vaivata. Mutta koska harjoituksissa kulki pääasiassa aika hyvin, päätettiin kuitenkin laittaa poni koppiin ja ottaa suunnat Hämeenlinnaan. Hämeenlinnassa verryttely sujui yllättävänkin mukavissa merkeissä, hevonen kulki hienosti ja vain välillä jalkaa käytettäessä reagoi hieman kiukkuisesti. Sekin vain lähinnä pientä kiemurtelua. Olin siis luottavaisin mielin ja saimme verryttelyssä positiivista palautettakin. Radalla kuitenkin alkoi taas yhteistyökatkomme ja homma meni aivan penkin alle. Aloitettiin raviohjelma aika alavireisesti, mutta papereissa oli avoista jopa seiskaa. Ensimmäisen laukannoston jälkeen tuomaripäädyssä jäimme taas paikalle pomppimaan ja kokonainen vastalaukkakaari meni laukannoston merkeissä. Sain kuitenkin tamman vielä tokenemaan ja pääsimme radan loppuun ja olipa loppupaperissa taas niitä seiskojakin tyrkyllä, mutta eipä se enää tilannetta auttanut, kun ykköset oli jo jaettu radan puolivälillä. Tulokset kertoivat karun totuuden, vähän yli 53% ja luokan viimeiset.

Maanantaina ratsastaessani Suvi-Hermiinaa kotona, huomasin selkeästi, että jotain on vialla. Se ei kotonakaan ollut alkuunkaan yhteistyöhaluinen. Ratsastuksen jälkeen huomasimme, että sillä oli kyljet pitkältä alueelta arkana ja reagoi ihan pelkkään kosketukseen aika voimakkaasti. Tämä ei ole tammalle alkuunkaan normaalia ja voi vaan kuvitella, että jos sormilla kosketus on jo ikävää, niin jalan käyttö tuskin on ainakaan yhtään sen mukavamman tuntuista. Tämä selitti pitkälti, miksi tamma toimii ilman jalkaa ratsastettaessa kuin unelma, mutta jalan mukaan ottaessa rupesi vastustelemaan välittömästi. Lisäksi sille ei ole mitenkään vaikeaa liikkua erittäin hyvinkin tai vaikkapa hypätä yli esteiden. Suvi on nyt tutkittu kotosalla erinäisin keinoin eikä mitään vikaa siitä ole vielä löytynyt ja siten se suuntaa ensi viikolla vähän tarkempiin tutkimuksiin josko syy tälle omituiselle kipuilulle vihdoin löytyisi. Koko tiimiä harmittaa ihan loputtomasti, sillä tamma on ollut ihan mielettömässä iskussa ja tuntunut todella hyvältä harjoituksissa. Mutta tätähän tämä elämä hevosten kanssa on, pettymyksestä kohti seuraavaa pettymystä...

Sami-poni debytoi myöskin kansallisella tasolla Hämeenlinnassa. Luokkana oli 5-vuotis Cupin osakilpailu ja He B:3. Verkassa poni oli hieman jännittynyt eikä siten ihan niin ryhdikäs ja ihan niin hyvin avuilla kuin kotosalla, mutta toimi kuitenkin erittäin järkevästi ja oli hevosiksi, vaikka muut siellä vähän sinkoilivatkin sinne tänne. Radalla ponia taas jännitti. Aidat olivat huisin pelottavat ja melkein ei uskaltanut aitojen sisäpuolella nostaa laukkaakaan, kun oli niin jännittävää. Pienimuotoisen rohkaisun jälkeen Sami kuitenkin kasasi itsensä ja suostui menemään aidan viereen suorittamaan rataa. Suoritimme kaikki kuviot ihan kohtuuonnistuneesti, isompia rikkeitä ei ollut, mutta muodon kanssa tuttuun tapaan oli vähän hakemista, kun Sami jännittyessään tuppaa painumaan vähän kuolaimen alle ja sen nostaminen sieltä ei ole aina ihan itsestäänselvää. Viimeinen laukka meni jo aika mukavissa merkeissä ja käyntikin esitettiin ihan käyntinä eikä pelkkänä töpöttelynä. :) Tulos oli 59,091% ja sija 11/19. Ei ihan huonosti pieneltä ponilta suurten puoliveristen joukossa. Luokka oli kaikenlisäksi todella tasainen ja ihan muutamalla lisäpisteellä olisi kavunnut jo monta porrasta ylöspäin sijoitustaulukosta. Samin koko tiimi oli todella tyytyväinen ja totesimme, että tästä on todella hyvä jatkaa!

Tällä viikolla Nipsu oli taas Suomessa valmentamassa ja pääsin nauttimaan siitä ilosta peräti 5 kertaa. Maanantaina sain lainata kaverini ihanaa lipizza-tammaa Maestoso Madamia ensimmäiselle tunnilleni. Oli todella kiva päästä tunnille hyvinkoulutetulla ja toimivalla ratsulla. Ei tehty silti mitään erikoisia temppuja vaan ihan perusratsastusta. Siirtymiset taisi olla pääasiassa ja ne tuntuivatkin sujuvan mukavasti. Hevonen liikkui hyvin ja tuntui jopa vähän siltä, että osasin sitä ratsastaa. Heti tämän jälkeen tuli kuvioihin Sami-poni, joka liikkui myös hyvin, tosin siellä oli hieman teiniangstipäivä ja tuntui siten vähän juoksevalta ja vahvalta ajoittain. Saatiin kuitenkin hyviä pätkiä joukkoon ja hyviä vinkkejä, mitä taas työstää ja myös palautetta, että on menty eteenpäin.

Keskiviikkona tunnilla oli vain Pin Rock's Esmeralda, joka on siirtynyt uusille omistajilleen. Tehtiin ihan perussuoristuksia ja siirtymisiä ja ratsastettiin ponia pyöreämmäksi ja pidemmäksi. Se sai myös vähän muistella taas, kuinka kannetaan kroppa takaosalla ja maltetaan odottaa edestä... :) Poni tuntui oikein hyvältä ja liikkui mielellään.

Torstaina olikin sitten ponipäivä kerrassaan, sillä sain tunnille peräkkäin sekä Esmeraldan että Samin. Ensin Esmeraldan kanssa urakoitiin pohkareita, avoja ja sulkuja erittäin onnistuneesti ja lopuksi väläytettiin pari ihan mielettömän upeaa lisäystä. WAU!!! Tuntui siltä kun poni olisi lähtenyt lentoon niissä parissa lisäyksessä. Muutoinkin tuntui kivalta tehdä temppuja ponilla, jonka koulutuksen takana on oikeastaan vain minä itse. :) Toki sen edellisen omistaja Salma on sen kanssa myös työskennellyt paljon, mutta pääasiallisesta kouluttamisesta olen vastannut minä. Ehkä siis jotain on tullut opittua näiden vuosien aikana, kun olen lajin parissa hengaillut.
Esmeraldan jälkeen Nipsun silmien alle pääsi Sami. Samilla oli edelleen pienimuotoinen kouluratsastusangsti menossa, kun tehtiin sille aika vaikeita juttuja, mutta hienosti se selvitti tehtävät. Esiteltiin sille esimerkiksi avojen alkeita, jotka sujuivat hienosti vasemmalle, mutta oikealle oli hieman hakemista. Kyllä aina siihenkin suuntaan askeleittain homma löytyi ja onnistuttiin menemään mutkalla suoraan. :) Nipsu antoikin meille kotiläksyksi paljon väistöjä, jotta saan sen rehellisesti kummankin pohkeen ympärille ja etuosan pois oikealta! Näiden tuntien jälkeen sain omasta ratsastuksestani Nipsulta erittäin positiivista palautetta ja siitä kyllä tuli hyvä mieli pitkäksi aikaa!

Tänään sitten kävin kääntymässä Tuomarinkylässä seurakisoissa! Maanantain tunnin jälkeen päädyttiin Maukan omistajan kanssa sellaiseen ratkaisuun, että ratsastan sillä seurakisoissa He A/ Kenttä 6-radan ja niinhän sitten tehtiin. Olikohan tämä nyt sitten mun 5. kerta Maukan selässä ja käytiin suorittamassa ihan kelpo rata. Prosentteja tuli 60 ja sijoitus oi 4/12. Rusetti jäi puolen pisteen päähän... Nooh, ei auta kuin siis pyrkiä ratsastamaan jatkossa vieläkin paremmin, ettei rusetit jää tolla lailla saamatta! :) Mutta pääasia oli, että hauskaa pidettiin Maukan kanssa ja selvittiin radasta ihan kunnialla. Lahjattomat siis näköjään harjoittelevat! Ties vaikka Maukan kanssa päästäisiin tositoimiin joskus toistekin. Ainakin sillä on kiva ajoittian fiilistellä, kun on niin toimiva ja osaava ratsu.

Zorrolla on ollut tällä viikolla ihan vapaaviikko ja sen tärkein tarkoitus on ollut näyttää nätiltä tarhassa. :) Huomenna pitää ehkä vapaapäivän kunniaksi harjata se, sillä se tuntuu vihdoin ja viimein pudottavan pitkän talvikarvansa pois. Siitähän saattaa tulla jopa ihan kohtuullisen näköinen, kun löytää jostain mukavan lyhyen kesäkarvan. Pitänee vähän kuvata sitä jonain päivänä, jotta siitäkin on sitten eri vaiheista erinäisiä kuvia... Tulevalla viikolla jatkuu sen reenit Leenan kanssa ja eiköhän pikkuhiljaa aleta sitten metsästää sille niitä kärryjä ja valjaitakin! Ehkä myös reissu Samin peesissä käsihevosena on tiedossa lähiaikoina.

Murde väänsi viime viikolla kenkänsä ja reenit oli taas hetken vähän jäissä, mutta tällä viikolla päästiin taas reenin makuun. Kasvattajansa Katja oli kengän suoristamisen jälkeen tiistaina mun silmien alla ratsastamassa ja Murde kulki todella kivan oloisesti. Olin tyytyväinen näkemääni ja pitkästä aikaa muistin, että kyllä mulla on ihan kiva pieni hevonen. Keskiviikkona ratsastin sen itse oikein kunnolla ja yritin sitä taas suoristella niin, ettei olisi aina takaosa vähän sisällä, etenkin laukassa ja se tuntui saaneen aika paljon lisää omaa ajatusta eteenpäin. Se oli huomattavasti aiempaa mielummin menossa eteenpäin ja vaikeatkin kohdat selvitettiin kohtuullisen vähällä neuvottelulla. Murde oli aivan vaahdossa ja kävin vielä maastotaluttelullakin. Torstai oli Murden maastopäivä, joka sekin sujui ihan kunnialla, vaikka Sami-poni shetlanninponiystäviensä kanssa laitumella aiheuttikin sille vähän päänvaivaa. :) Perjantaina Anni pääsi pitkästä aikaa paikalle ja viriteltiin Murdelle esteitä. Muutaman yhteistyökatkoksen jälkeen hommat sujuivat hienosti ja Murde teki hyviä hyppyjä ja ohjautui mukavasti. Anni on varannut maanantaille Henna Kanniston tunnin ja sitä odotellaan nyt innolla. On ihan kiva taas saada jonkun ulkopuolisen ihmisen arvio Murdesta. :)

Jöpö on tehnyt vaihtelevasti hommia tällä viikolla ja huomenna toivottavasti pääsen taas ratsastamaan sen oikein kunnolla. Yhden kerran tällä viikolla tehtiin töitä oikein kunnolla kentällä ja sujui varsin mukavasti. Katsotaan, josko tällekin herralle saataisi jotkut kisat kohta puolin alle... Se on toiminut myös urhoollisesti Murden maastoseurana ja nauttinut siitä! Ja Sari jopa yksi päivä otti muutaman hypynkin sen kanssa kentällä! :) Galma kuntoutuu pikkuhiljaa ja sen kanssa on jo tehty pitkiä maastokävelyitä. Se on myös itsenäisesti kentällä suorittanut erinäisiä keävtjuhlakuvioita eli ehkäpä se vielä siitä. Sille on myös suunnitteilla tilausvarsa, saa nähdä, miten sen asian kanssa käy... Eli tiinehtyykö vaikö eikö, jännityksellä jäämme odottamaan ja toivomaan parasta!!!

Tällaisia fiiliksiä tällä kertaa ja laitanpa vielä sitten kuvia mukaan...





keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Murde


Tässä minä ja Murde 6.5.2011.
Kuvan copyright Pekka Pietikäinen

Maastoilun iloa...

Mä olen vihdoin oppinut nauttimaan maastoilun iloista. Siihen ei ole tarvittu kuin kaksi ihan mielettömän ihanaa maastoratsua ja mukavat maastot. :) Nämä maastoratsut ovat Idän ratsun iki-ihanat Galma ja A.T. Jesperi...

Jöpö on mun lisäkseni opettanut myös mun hevoseni Murden nauttimaan maastoilusta. Oltiin tiistaina Jöpön, Murden ja Murden kasvattajan Katjan kanssa ihan mielettömällä maastolenkillä aurinkoisessa kevätsäässä ja kylläpä oli kerrassaan ihanaa. Aloitettiin maasto hiekkakuopilla ja metsäkävelyllä ja sitten käytiin vielä heittämässä meiän "normilenkki" ravaten ja lopuksi jopa laukaten. Ponit käyttäytyivät kuin ajatus, vaikka vastaan tuli autoja, mopoja ja pyöräilijöitäkin. Kumpikaan ei tainnut lotkauttaa korvaansakaan millekään. Saatiin vaan Katjan kanssa fiilistellä ja jutella mukavia. Katja kertoi myös, että oli ollut tosihyvä fiilis Murden kanssa ravaillessa Jöpön perässä eli näitä reissuja pyritään saamaan mahdollisimman paljon lisää! Nyt kun itse paikan omistajakin on palautunut lomaltaan, pääsen varmaan kohta itsekin Murden kanssa kokeilemaan maastoilua niin että Sari tulee Jöpön kanssa meiän vetoavuksi... Saa nähdä kuinka mun käy! :) Kohta mulla onkin ehkä puskaratsu ja puska-ajoponi.

Zorro oli tänään taas ajotreenissä ja kyllä se vaan ihan hyvin toimii edelleen. Tänään oli tullut ylämäessä yllättäen auto vastaan, joka oli vähän säikäyttänyt pientä ponia, mutta olivat siitäkin sitten selvinneet kunnialla ja pääsivät ehjinä ja tyytyväisinä kotiin. Zorrolla on jo selkeästi ohjattavuus olemassa ja jarrukin kuulemma löytyy. Kiva pieni poni se on. <3 Mä alan jo vähän odottamaan sitäkin, että pääsen joskus hamassa tulevaisuudessa sen selkään. Sen täytyy olla aika kiva... :)

Suvi-Hermiina on saanut vähän vapaita nyt Vesilahden jälkeen, jotta varmasti paranee koettelemuksistaan ja toivottavasti loppuviikosta päästään fiilistelemään ennen viikonlopun kansallista debyyttiä Hämeenlinnassa. Periaatteessa kaiken pitäisi olla kunnossa ja valmiina tätä starttia varten, mutta Vesilahden pettymyksen jäljiltä toki vähän hirvittää, ettei vaan ole jäänyt mitään luurankoja kaappiin eli varjoja yhteistyöhömme... Torstaina pääsen tilannetta katsastamaan ja nähdään, mitä on odotettavissa vai onko mitään!

S.W. Summer's Dream Prince debytoi myöskin Hämeenlinnassa kansallisella tasolla 5-vuotis Cupissa ja sitä odotan myös erityisellä mielenkiinnolla. Kuten viime postauksen kuvista näkyi, Sami on hyvällä mallilla ja tehtäviensä tasalla ainakin harjoituksissa, mutta nähtäväksi jää, ottaako jännitys meistä vallan vai pääsemmekö näyttämään tuomareille parasta osaamistamme. Ainakin kaikki palikat ovat siis olleet kohdillaan harjoituksissa. Sami startannee myös valjakkopuolella saman viikonlopun aikana ja silläkin puolella on ollut homma ilmeisen mukavasti hallussa viime aikoina... :) Ja mikä ihaninta, Samille on juurikin syntynyt sisko, S.W. Summer's Dream Princess tai se olisi sekä mun että Samin omistavan Leenan mielestä erityisen sopiva nimi pikku-prinsessalle. :) Samilla muutama veli oli jo ennestäänkin, niitä taitaa olla ihan myytävänäkin pari, jos joku on mukavista lahjakkaista tupsujaloista nimittäin kiinnostunut!

Jännittävä viikonloppu siis edessä ja sitä ennen vielä viimeistelevät reenit ja vähän omien pokujenkin kanssa puuhastelua! Kyllä pitkän talven jälkeen on ihan mielettömän ihanaa kun on taas kevät ja voi hengata päivittäin ulkosalla tuntitolkulla! :)

maanantai 9. toukokuuta 2011

Epäonnea, mutta myös mukavia fiiliksiä!

Viikko sitten Suvi-Hermiina oli estekisoissa esteratsastajansa kanssa ja oli siellä mennyt huonoista järjestelyistä johtuen esteen sekaan. Ruskea este oli rakennettu vastavaloon niin, ettei Suvi ollut estettä yksinkertaisesti nähnyt. Se ei ollut tehnyt elettäkään siihen suuntaan, että olisi havainnut edessä olleen esteen vaan juossut suoraan esteen sekaan. Samainen este oli tuottanut päänvaivaa muillekin... Kokemattomille järjestäjille joskus sattuu ja tapahtuu näköjään. Suvi oli tämän jäljiltä kipeyttänyt vasemman kylkensä ja aristeli sitä ratsastettaessa alkuviikon ajan. Loppuviikosta Suvi alkoi toipumaan, mutta viikonlopun kisoissa nähtiin, ettei se ollut vielä aivan parantunut. Toisella radalla Suvi reagoi vasempaan jalkaan vasemman laukan pidennyksessä ja päätin keskeyttää radan, sillä en toki halunnut hevosen mielialaa enää siitä pahentaa enkä aiheuttaa sille missään nimessä fyysistä kipuakaan. Näin voi joskus käydä ja olen tätä tilannetta ja tapahtumaa analysoinut, minkä olen ehtinyt, mutta muuhun tulokseen en ole osannut tulla kuin, että pari päivää ratsastajavapaata ja annetaan kyljelle aikaa parantua ja sitten taas katsotaan, miltä homma näyttää! Olin kyllä näiden tapahtumien jälkeen varsin masentunut, sillä epäonnistuminen ei ole mukavaa, mutta toivottavasti tämä olisi nyt kauden "low point" ja tästä olisi taas suunta eteenpäin...

Piristin tänään sitten itseäni ratsastamalla Sami-ponin sekä Murden. Ensin Murden kanssa kurvailtiin ympäri kenttää ja meillä oli varsin hauskaa. Tehtiin niin laukassa kuin ravissakin eroja suorien sivujen ja ympyröiden välille ja yritettiin pitää hyvää eteenpäinpyrkimystä päällä, vaikka olisi ollut tiukempikin mutka kyseessä. Hienosti siis sujui ja jäi hyvä mieli. Vaikka mä oonkin pitänyt Murdea välillä aika lailla toivottomana tapauksena monessa suhteessa, niin kyllä mä taas alan pikkuhiljaa uskoa siihen ja sen kykyihin kehittyä ihan päteväksi ratsuksi. Paljon on työtä edessä, mutta tällä hetkellä sen työn tekeminen tuntuu mielekkäältä! Vähän ollaan opiskeltu myös pohkeen väistämistä sivulle ja tehty vähän siirtymisiä askellajien sisällä. Ensi viikolla jatketaan. Katja eli toinen Murden kasvattajista tulee huomenna maastoiluttamaan Murdea ja torstaina on luvassa myös estetyöskentelyä, joten Murden ohjelman ei pitäisi olla mitenkään liian yksitoikkoista ensi viikollakaan. Viimeksi juoksuttaessa se toimi myös mukavasti, joten olisi ihan kiva ottaa joku juoksutuskin taas välissä mukaan kuvioon...

Sami-Ponin treeni oli sitten vuorossa Murden jälkeen. Kuvat kertonevat enemmän kuin tuhat sanaa, joten laitetaanpas muutama tähän hollille:







Sami alkaa siis näyttämään jo ihan ihkaoikealta kouluponilta. Sen ryhti alkaa nousemaan ja sillä alkaa olemaan voimaa kantaa itseään jo pidempiäkin pätkiä. Se on siitä makea poni, että vaihteita riittää ihan kootusta todella lisättyyn joka askellajissa nuoresta iästä huolimatta. Sillä vaan on paikat niin kohdillaan!

Zorro alkaa olla jo aika kiva ohjasajettava ja tänään ensimmäisen kerran vähän oli jo puheissa, että pitäisi kohta miettiä sille kärryjäkin perään. Se on ollut ajelussa sekä kentällä, jossa oli tänään ekan kerran tötsiäkin, minkä välistä piti kulkea että maastossa ryteikössä rypemässä. Maastossa sillä on ihan mieletön luontainen energia ja siellä oikein marssii eteenpäin. Sen takia pyritäänkin tekemään maastossa paljon ja kentällä vain "pakollinen" harjoittelu!

Jöpön kanssa harrasteltiin perjantai-iltana ja olipas se jälleen mukava. Vanha herra on ihan vireessä ja työskentelee varsin mielellään. Sen kanssa ratsastus on puhtaasti fiilistelyä kun se vaan on niin toimiva yksilö. Etenkin kun on sitä ennen ratsastanut härdäävän Murden, tuntuu Jöpö niin äärettömän helpolta, tutulta ja turvalliselta. Huomenna sekin pääsee maastoon Murden seurana ja loppuviikosta otetaan ehdottomasti taas sitten vähän vakavamielisempää treeniä! Tai siis niin vakavamielistä kuin treeni nyt koskaan voi Jöpön kanssa olla.

Pin Rock's Esmeralda on nyt myyty ja siirtynyt uusille omistajilleen. Toivottavasti poni löysi hyvän ja sitä arvostavan kodin. Sen kanssa työskentely on ollut erittäin hieno projekti ja taidan olla jopa hieman ylpeä työni tuloksesta! :) 3 vuotta sitten poni tuli meille täysin raakana ja nyt se on valmis kansalliselle tasolle. Kyllä näitä laadukkaita ratsuja on vaan niin pirun mukava tehdä!

Kuvien copyright Pekka Pietikäinen